Esittelyssä on Gasumin biokaasun tankkausasema Limingassa, noin 25 kilometriä Oulusta etelään. Asema palvelee raskasta liikennettä ja jakelee ainoastaan nesteytettyä biokaasua (LBG). Se sijaitsee keskeisesti runkoreittien varrella Tupoksen liittymän läheisyydessä osoitteessa Korvantaus 4.
Raskaan liikenteen päästövähennysten kannalta merkitys on selvä: biokaasun elinkaaren aikaiset päästöt ovat merkittävästi pienemmät kuin fossiilisilla polttoaineilla, kuten dieselillä. Kun infrastruktuuri tuodaan lähemmäs arjen kuljetusreittejä, vähäpäästöinen vaihtoehto muuttuu aidosti helpoksi valinnaksi. Lue lisää aiheesta Gasumin artikkelista.
Ympäristöhyötyjä Anfran suunnitteluratkaisuista
Vaikka työmaan toteutuksessa tehtiin monia fiksuja valintoja, hankkeen merkittävimmät säästöt – ja samalla olennaiset ympäristövaikutukset – syntyivät Anfran suunnitteluosaston esittämistä vaihtoehtoisista ratkaisuista. Käytännössä kohteen rakenteita ja toteutustapaa kehitettiin niin, että materiaalinkäyttö väheni ja toteutus tehostui.
Keskeinen muutos oli betonirakenteiden uudelleensuunnittelu tuotannon työmenetelmät huomioiden, mikä vähensi betonin menekkiä ja teki toteutuksesta suoraviivaisemman. Lisäksi geosuunnitelmat tehtiin uudelleen ja rakenteet toteutettiin kustannustehokkaammilla ratkaisuilla, jolloin myös maakerrosten määrät ja työmaan aikataulu pienenivät.
Myös raudoituksessa päästiin merkittävään parannukseen: alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna raudoituksista pystyttiin karsimaan noin 30 %. Kun terästä tarvitaan vähemmän, pienenee sekä materiaalin valmistuksen että kuljetusten ympäristökuorma – ja samalla rakenteet pysyvät tarkoituksenmukaisina.
Toinen merkittävä, suunnittelun kautta syntynyt ympäristöparannus liittyi maarakenteiden materiaalivalintoihin. Alun perin suunniteltu vaahtolasi korvattiin masuunikuonalla, jota on saatavilla paikallisesti Pohjois-Suomessa. Kuljetusmatkat lyhenivät merkittävästi – ja samalla pystyttiin osin korvaamaan myös öljypohjaisia XPS-eristeitä, mikä parantaa ratkaisun ympäristöprofiilia.
Betonirakenteissa päästöihin vaikutti olennaisesti myös se, että alkuperäisissä suunnitelmissa ollut tarpeeton XA-rasitusluokka poistettiin. Kun turha XA-luokka jäi pois, betonin lujuusluokkaa ei tarvinnut nostaa – lujuusluokkaa voitiin laskea. Tämä tarkoittaa käytännössä pienempää sideainemäärää ja kevyempää materiaalijalanjälkeä maanalaisissa rakenteissa – ilman että toiminnallisuus kärsii.
Lisäksi maanrakennuksen työjärjestystä kehitettiin haastavaan maaperään sopivaksi: painauman annettiin tapahtua hallitusti talven ja kevään aikana. Kun ratkaisut tehdään kerralla oikein, vältetään turhia uusintatöitä ja lisämassoja myöhemmässä vaiheessa. Ensimmäisten ratkaisujen syntyyn emme päässeet vaikuttamaan, joten ehdotimme uudelleensuunnittelua, kun hanke pääsi meidän tarkkailuun.
Jos pääsemme mukaan jo hankkeen alkuvaiheessa, vastaavaa optimointitarvetta ei luonnollisesti synny – silloin suunnitelmat voidaan viedä alusta asti toteutuskelpoisiksi, materiaalitehokkaiksi ja vähäpäästöisiksi.
Lisätietoa suunnitelmien optimoinnista: https://anfra.fi/fi/suunnittelu/
Urakoitsijavalinnat ja paikallisuus: lyhyet siirtymät, vahva kierrätys ja sujuva arki
Tässä kohteessa paikallisuuden hyödyt olivat poikkeuksellisen konkreettiset. Työmaa sijaitsi Anfran kalustohallin välittömässä läheisyydessä – käytännössä “naapurissa”, vain tien ylityksen päässä. Tämä mahdollisti lyhyet kulkumatkat ja olemassa olevien taukotilojen hyödyntämisen, mutta ennen kaikkea arjen tekemisen tehokkuuden ja siisteyden.
Aliurakoinnissa ja toimitusketjussa tehtiin valintoja, jotka leikkasivat logistiikkaa: valitun pääurakoitsijan ja aliurakoitsijoiden tuotantotilat sijaitsivat alle 500 metrin etäisyydellä. Myös betonitoimitukset tulivat käytännössä näköyhteyden päästä.
Jätehuollossa hyödynnettiin kalustohallin kierrätysastioita, mikä nosti kierrätysastetta tavanomaista työmaata korkeammaksi. Jätteitä lajiteltiin erikseen muun muassa puu-, metalli-, muovi-, pahvi- ja EPS-jakeisiin. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten huolenpito näkyy käytännön teoissa: työmaan ympäristöjärjestys ja kierrätys eivät ole “lisätyö”, vaan osa laadukasta tekemistä.
On silti tärkeä korostaa kokonaisuutta: paikallistuntemus ja verkostot mahdollistivat nämä arjen valinnat – mutta hankkeen suurimmat ympäristö- ja kustannusvaikutukset syntyivät nimenomaan Anfran suunnitteluratkaisuista, jotka vähensivät materiaalimääriä ja paransivat toteutettavuutta jo ennen kuin ensimmäistäkään kuormaa ajettiin työmaalle.
Kaasuasemien pääurakointi on osa Anfran tekemistä – ja työ jatkuu
Anfralla oma rakennesuunnittelu on keskeinen vahvuus erityisesti silloin, kun voimme kehittää valmiita suunnitelmia paremmiksi. Limingan kohde on tästä hyvä esimerkki: uudelleensuunnittelu toi mitattavia hyötyjä materiaalitehokkuuteen ja ympäristökuormaan – ja samalla varmisti sujuvan, jämäkän toteutuksen.
Kaasuasemien pääurakointi on meille luonteva osa liiketoimintaa, ja tälläkin hetkellä rakennamme kaasuasemaa Imatralla. Kun yhdistetään osaavat kumppanit, toimiva arki ja ennen kaikkea osaava suunnittelu, syntyy kokonaisuus, joka on aidosti kestävä – myös taloudellisesti.
Lisää valokuvia kyseiseltä biokaasun tankkausasemahankkeelta löydät referenssisivultamme!
Lisä tietoja suunnittelusta:
Harri Vänttilä
suunnittelupäällikkö
harri.vanttila@anfra.fi
+358 40 559 0893
